Kurssi 4, ihmisen biologia: syyskuuta 2014

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Kappale 15, Ihmisenelämänkaaren aikana elimistössä tapahtuu monia muutoksia.

Ihmisen elämänkaaren aikana elimistössä tapahtuu monia muutoksia

Lapsuus

Lapsuus on voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa. Lapsuus on 0-13 ikävuoden välistä aikaa.

Vastasyntyneen ja 15kk
vanhan lapsen hermosolut.

Nuoruus

Suurin murrosiässä tapahtuva muutos on sukukypsyys. Pojilla siittiöt ja tytöillä munasolut alkavat kypsyä. Tytöillä sukukypsyyteen kuuluu myös kuukautiset ja pojilla kivekset laskeutuvat. Nuoruus on 13-18 ikävuoden välillä oleva ajanjakso.

Aikuisuus ja vanhuus

Ihmisen kehitys jatkuu läpi elämän. Aikuiikää on ajanjakso 18 ikävuodesta ylöspäin. Ikääntyessään ihmisen elimistö alkaa rappeutua.

Lähteet: Bios 4, Ihmisen biologia.

Kappale 14, Uusi ihmisyksilö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta.

Uuusi ihmisyksilö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta.

Hedelmöitykseen tarvitaan sisäisiä- ja ulkoisi sukupuolielimiä ja sukusoluja.

Miehen sukupuolielimet ja sukusolut

Miehen kivekset tuttavat mieshormonia testosteronia ja siitiöitä. Siittiöt hedelmäittävät munasolun ja ovat näin ollen välttämättömiä hedelmöityksen tapahtumiseen. Sukupuoliyhdynnässä ja sitä kautta hedelmöittymisen tapahtumisessa oleellisena osana ovat myös tottakai ulokoiset ja sisäiset sukupuolielimet. Miehen sukusoluja ovat siittiöt ja mihen ulkoisia sukupuolielimiä ovat siitin ja kivespussi. Sisäisiä sukupolielimiä ovat taas kivekset, lisäkivekset ja siemenjohdin.

Siittiöt

Siitiöiden tuotanto.

Yksittäinen siittiö

Naisen sukupuolielimet ja sukusolut

Naisen sukusoluja ovat munasolut. Naisen ulkoisia sukupuolielimiä ovat isot- ja pienet häpyhuulet sekä klitoris ja sisäisiä munasarjat, munanjohtimet, kohtu ja emätin.

Munasolun kypsyminen ja kuukautiset.

Hedelmöitys

Hedelmöityksessä siittiön ja munasolun tumat yhtyvät ja yksilön kehitys alkaa. Alkiovaiheen aikana kaikki kudokset ja elimet erilaistuvat.

Sikiäkalvot ja istuka huolehtivat sikiön ravinnonsaannista.

Lähteet: Bios 4, Ihmisen biologia.

Kappale 13, Elimistö puolustautuu mikrobeja vastaan.

Elimistö puolustautuu mikrobeja vastaan

Ihmisellä on ulkoinen ja sisäinen puolustusjärjestelmä.

Ulkoinen puolustusjärjestelmä:

Ulkoisen puolustuksen tarkoituksena on poistaa mikrobit tai tehdä niiden olot elinkelvottomiksi.

Sisäinen puolustusjärjestelmä

Sisäisen puolustuärjestelmän hoitavat valkosolut. Ne hävittävät mikrobin erilaisin keinoin.

Mustijälki:

Rokotteilla voidaan ehkäistä sairastumista joihinkin sairauksiin tai tauteihin. Rokotuksesta ihmiselle syntyy muistijälki rokotuksen sisältämästä taudista.

HIV

Aidsissa HI-virus hyökkää ihmisen immuunijärjeselmää vastaan. Hoitamattomana aids johtaa HIV:hen. HIV eli immuunikato tarkoittaa, että kyseisen tarunnan saanut hekilö on käytännössä puolustuskyvytön mikrobien päästyä ulkoisen puolustusjärjestelmän läpi. HI-virus käyttää nimittäin isäntäsolunaan T-auttajasoluja. Immuunijärjestelmä tuhoaa virusten alloittamat T-auttajasolut ja näiden solujen tuhoutuminen heikentää sekä muiden imusolujen että syöjäsolujen toimintaa. Näin ollen ihmisen immuunivaste heikkenee hyvin huomattavasti.

Allergiat

Allergiassa elimistön puolustusjärjestelmä reagoi liian voimakkaasti ei-vaarallisiin aineisiin.

Veriryhmät

Veriryhmiä on neljä: O, A, B ja AB. Verensiirrot eivät onnistu miten tahansa. Jos ihmisen elimistöön joutuu sille sopimatonta verta, se valmistaa vasta-ainetta sille ja ihminen kuolee.

Jos äidillä ja isällä on eri Rh-ryhmät ja lapsi perii isän Rh-ryhmän, toisessa synnytyken aikana siitä syntyy ongelmia. Ensimmäisen synnytksen aikana lapsen verta joutuu äidin elimistöön. Kun äidin elimistöön joutunut lapsen eri Rh-ryhmään kuuluvaa veri on äidin elimistö kehittänyt sille vasta-aineen. Jos toisenkin raskauden aikana lapsella on eri Rh-ryhmä lapsi menehtyy siihen. Nimittäin äidin vasta-ainettä sisältävää verta menee istukan kautta sikiöön ja alkaa tuhota sen punasoluja.

Lähteet: Bios 4: ihmisen biologia.

Kappale 12, Iho on elimistön ja ympäristön rajapinta.

Iho on elimistön ja ympäristön rajapinta

Iho

Ihmisen iho on maaeläimille tyypillinen suoja kerros. Iho suojaa sisäelimiä ja pitää elimistön kasassa, niin ettei mikrobit pääse vaivatta niihin.

Tasalämpöisyys edellyttää teokasta lämmönsäätelyä. Jos ihmisellä on kuuma sen hikirauhaset alkavat tuottamaan hikeä ja lähellä ihoa olevat verisuonet laajeta. Kylmässä taas ihmisellä nousee iho kananlihalle ja verisuonet kutistuvat.

Iho reagoi auringon säteilyyn:

Biologinen kello

Ihmisen päivärytmiä tahdistaa imisen biologinen kello. Ihmisen aivoissa oleva hypotalamus reagoi valon määrään. Valon määrän vaihteluiden kautta hypotalamus ylläpitää käpyrauhasen kautta yllä ihmisen vuorokausirytmiä.

Yhteenveto:

Lähteet: Bios 4, Ihmisen biologia.

Kappale 11, Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä ja itsestä.

Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä ja itsestä

Ihmisen aistit ovat evoluution tuote. Ne ovat kehittyneet esi-isillemme sitä mukaan mitä ne ovat tarvinneet.
Ihmisen 5 aistia ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti.

Ihmisellä on viisi aistia.

Ihmisellä on aisinsoluja, joista lähtee hermostoja aivoihin. varsinaset astimukset syntyvät vasta aivoihin päästyään.

Aistimuksen synty.

Sopeutuminen

Silmä

Käsitys ympäristöstä perustuu lähinnä näköaistin välittämään tietoon.

Korva

Kuuloaistilla on suuri merkitys ihmisten välisessä kommunkoinnissa.

Korva on eriloistunut ottamaan vastaan ja käsittelemään ääniaaltoja. Simpukan aistisolut erottelevat korkeudeltaan ja voimmakkuudeltaan erilaiset äänet.

Korvissa olevat kaarikäytävät ovat tasapainoelimiä. Ne antavat tietoa pään liikkeistä ja asennosta.

Kieli ja nenä

Kieli ja nenä tekevät paljon yhteistyötä. Ihminen pystyy erottamaan viittä eri makua, mutta samalla kun ihminen syö ruoasta siirtyy hajuja nenän hajuepiteeliin. Näitä hajuja usein luullaan mauksi.

Kipuaisti

Kipuaisti on tärkeä hengissä säilymisen kannalta. Ihmisen iholla kipua aistivat vapaat hermopäätteet, nämä samat hermopäätteet aistivat myös kuumuutta ja kylmyyttä.